Yleisradion rahoitus suoraan valtion budjetista

Kansanedustaja Mika Lintilän johtama ja kaikkien puolueiden edustuksen sisältänyt Yleisradion rahoitusta pohtinut työryhmä jätti jokin aika sitten oman esityksensä. Työryhmä esitti jokaista asuntokuntaa koskevan mediamaksun käyttöönottoa. Mediamaksun suuruudeksi on kaavailtu 175 euroa, kun nykyinen tv-lupa maksaa vuodessa 224,3 euroa.

Yleisradion rahoitus eli mediamaksu on tullut vastaan eurovaalikampanjoinnin aikana. Osa kansalaisista kokee mediamaksun ongelmallisena siksi, etteivät he ole koskaan omistaneet televisiota tai ovat luopuneet siitä digitelevision myötä ja koska he eivät käytä internetiäkään.

Myös digitelevision toimimattomuus- ja kuvanlaatuongelmat ovat olleet ärsytyksen aiheita mediamaksusta puhuttaessa. Edellä mainitut teknillislaatuiset perustelut mediamaksun vastustamiselle ovat ymmärrettäviä. Jos palvelusta peritään täysi hinta, pitäisi laatuvaatimusten täyttyä.

Nykyinen tv-lupajärjestelmä on monella tapaa ollut ongelmallinen. Se on kohdellut kansalaisia eriarvoisesti, koska osa on sen mukisematta maksanut ja osa on katsellut tv:tä lupaa maksamatta. Tv-luvan hinta on merkinnyt pienituloisille ihmisille, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja opiskelijoille, usein suurta menoerää – kun sitä vertaa käytettävissä olleisiin tuloihin ja kaikkiin kuukausittaisiin menokohteisiin.

Ajatus mediamaksusta voitaisiin siis haudata. Paras vaihtoehto tärkeän ja tarpeellisen Yleisradion rahoittamiseksi olisi määrärahojen antaminen suoraan valtion budjetista. Rahoitus valtion budjetista olisi oikeudenmukaista kaikkien kansalaisten näkökulmasta. Kenellekään ei tipu postilaatikkoon erillistä laskua tv-luvasta tai mediamaksusta, vaan yhteisestä palvelusta maksetaan kuin huomaamatta tuloverotuksen kautta.

Puheet yhtiön ajautumisesta poliittisten intohimojen ja tendenssien käsiin ovat hämmentäviä, sillä onhan Yleisradio jo nyt eduskunnan ja sitä kautta poliitikkojen valvonnassa (hallintoneuvosto). Suomi on länsimainen ja läpinäkyvä demokratia. Jos poliittinen valta pyrkisi jollain tavalla suitsimaan tai ohjaamaan itsenäisiä journalisteja ja heidän sananvapauttaan, tällaiset pyrinnöt varmasti tulisivat esiin.

Poliittisten suhdannevaihtelujen estämiseksi Yleisradion rahoitus voitaisiin hoitaa esimerkiksi 4+4 –mallilla. Mallissa yhtiön määrärahataso lyötäisiin lukkoon aina neljäksi vuodeksi indeksilausekkeen keralla ja samassa yhteydessä myös ”kehystaso” tuon jälkeiselle ajalle.

Määrärahatasoa tarkasteltaisiin siis aina neljän vuoden välein. Yleisradion rahoitustason määrittelypiste ajoitettaisiin aina eduskuntakauden puoliväliin, jolloin se ei olisi sidottu hallituksen vaihdoksista johtuviin politiikan tuuliin.

Lasse Hautala

eurovaaliehdokas (kesk.)